Raitula on virtuaalitalli
ulkoasun © Raitula

Navetta

Vanha navettarakennus on 50-luvulla rakennettu, alunperin parsinavettana ollut, johon on mahtunut toistakymmentä lypsävää. Nykyään vanhalla puolella on vain yksi sivu parsia, johon ummessa olevat lehmät voidaan kytkeä. Tila toimiikin lähinnä vasikkatalona. Lypsyasema, 2x5 paikkainen kalanruotoasema, sijoittuu myös vanhan navetan puolelle.

Lypsävät ovat vanhan navetan perään jatketussa isossa pihattorakennuksessa. Tyypiltään se on viileä pihatto, eli erillistä lämmitystä siellä ei ole. Pihatossa lehmät saavat kulkea vapaasti syömään ja turvekuivitettuihin parsiin. Rakennuksessa on tilaa kolmellekymmenelle lypsävälle. Emme kasvata hiehojamme itse, vaan myymme ne kahden kuukauden iässä lähellä sijaitsevaan hiehokasvattamoon kasvamaan, josta ostamme ne sitten takaisin juuri ennen poikimahetkeä, eli noin kaksivuotiaina. Itse toki mietimme ja päätämme jalostusneuvojan kanssa millä sonnilla ne siemennetään. Ternivasikoista siis lypsyrotuiset lehmät menevät kasvattamoon ja sonnit myydään välitykseen josta ne menevät joko lihakarjakasvattamoihin tai erinomaisista yksilöistä kasvattaan siitossonneja.

Ruokintana meillä on erillisruokinta, eli väkirehut lypsävät saavat kahdesta pihattoon sijoitetusta kioskista. Jokaisella lehmällä on kaulassaan panta, jossa on responderi, joka tunnistaa eläimen ja jakaa väkirehun, joka sisältää puolitiivistettä, litistettyä ohraa sekä kauraa sekä kivennäisaineita. Säilörehu jaetaan pöydälle vähintään kolme kertaa päivässä traktorin avulla. Kesäisin lehmät pääsevät maistelemaan laidunruohoa, sillä haluamme että eläimemme pääsevät laiduntamaan.

Pihaton kaksi kulkukäytävää pitävät puhtaina lantaraapat, jotka ajastetusti kolaavat käytävän sonnasta. Sorkkahoitaja käy säännöllisesti hoitamassa karjan sorkat, sekä terveydenhuollostaa huolehtii eläinlääkäri.

Karjassamme on eniten ayrshire rotuisia lehmiä, mutta muutama holstein ja jopa pari Pohjois-Suomen karjan, eli lapinlehmän edustajia löytyy.

NAVETAN POHJAPIIRRUSTUS

Vanhan navetan puolella on varalla karsinoita myös nuorkarjalle. Parressa ovat pääasiassa ummessa olevat sekä lääkityksessä olevat. Sairaat ja poikivat lehmät laitetaan tilan salliessa nuorkarjan karsinaan. Juuri syntyneet ternivasikat laitetaan niille varattuihin olkikuivittettuihin yksilökarsinoihin, jossa ne ovat pääasiassa muutaman vuorokauden kunnes samoihin aikoihin syntyneet yhdistetään pieniin ryhmiin. Tuttiämpärijuotossa ne ovat kahden kuukauden ikään asti ja lisäksi niille on tarjolla vettä, väkirehua, säilörehua ja heinää.

Vanhan osan ruokintapöydän, sekä nuorkarjakarsinan kulmauksessa yksilökarsinoiden vieressä on katossa luukku heinien ja rehun pudottamista varten. Lypsyaseman nuolet kertovat vain lehmien kulkusuunnan pois asemalta. Käytävän päässä on portti, joka suljetaan silloin kun lehmät ajetaan asemalle. Pihaton toisessa päässä on myös portti, jolloin lypsetyt lehmät saadaan pidettyä erillään.
Pihaton Ruokintapöydän päässä on liukuovi, josta pilaantuneen tähde rehun voi kuormata traktorin etukuormaajaan.

NAVETTAPÄIVYRI
SYNTYNEET VASIKAT
MUISTOISSA