Alharia Njada

Alharia Njada, jota Alliksi ja Sorsaksikin kutsutaan (Sorsa? Ymmärrät kyllä kun kuulet kuinka tyttö hirnuu) oli niitä kuuluisia heräteostoksiani. Sievä tyttö makealla värillä ja sympaattisilla korvillaan tuijotti vastaan ja minä murruin, sorruin ja putsasin lompakkoni.

Juuri nelivuotiaaksi kääntyneen neidin kanssa on saanut taistella puolin ja toisin, kun tyttö käyttäytyy kuin mikäkin teini pahimpana vastataistelukautenaan, mutta hiljaa hyvä tulee. Käyttäytymisestä löytyykin paljon moitittavaa, taluttaessa tyttö riekkuu ja heiluu mihin sattuu ja kaikki seiskoskelu tuntuu olevan aivan liian tylsää, joten tavaroita, ihmisiä tai edes seiniä pitää päästä hiplaamaan, jolloin saa koko ajan miettiä vainoharhaisena, sitoiko koko tamman kunnolla kiinni vai ei. Alli kun on kaiken lisäksi niitä kuuluisia hieman liiankin nokkelia hevosia, ja ehti oppia solmujen avaamisten salat jo entisellä omistajallaan. Laumassa tyttö myös esittää kovaa, mutta luikkii kyllä tapreen tullen sivummalle vanhempien ja päättäväisempien tammojen alta.

Ratsuna Alli kehittyy kuitenkin oikein mukavasti, kunhan sen mielenkiinto pidetään virkeänä. Pelkäksi urankiertäjäksi tytöstä ei tosiaan olekaan, vaan turhautuneena se keksii edelleen sitä omaa viihdytystä, mikä harvoin viihdyttää itse ratsastajaa. Perusjuttujen lisäksi on esteitäkin tytöllä varoen aloiteltu pomppimaan, ja niiden parissa tämä tulisempi tyttö kyllä viihtyy, ehkä liiaksikin.

Maastossa tamma on mahdoton arkajalka, ja tätäkin työstetään jatkuvasti eteenpäin laumassa kulkien ja tytön itsetuntoa kohentaen, sillä juuri matkaratsastusta Allin kanssa alun perin halusinkin harrastaa, mutta mitempä harrastat, kun jokainen risahdus ja puhallus saa raukan polvet ristiin ja tutisemaan.
© Lamia

Jälkeläiset ja jalostusinfo

o. Priya Neel (i. Rajesh)